Työyhteisösovittelu

Sovittelu tuo työrauhaa, helpottaa esihenkilön työtä ja ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä ja vapauttaa energiaa. Ongelmat eivät katoa vaikenemalla eikä odottamalla - parempi tarttua niihin heti ja hoitaa pois.

Konflikteja on kaikissa työyhteisöissä

Kun on ihmisiä yhdessä, on väistämättä myös konflikteja eli kiistoja, selkkauksia, väärinymmärryksiä, loukkaantumisia, etujen vastakkaisuuksia, erimielisyyksiä tai ristiriitoja. Konfliktien jäädessä elämään ja pitkittyessä, ne vievät energiaa ja työaikaa pois olennaisesta. Konflikteilla on taipumusta paisua, muuntua ja voimistua ajan kuluessa. Ne vaikuttavat myös kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointiin ja tuottavat usein ylimääräisiä sairauspoissaoloja.

Työyhteisösovittelu

Työyhteisösovittelu on vapaaehtoinen tehokas konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen sovittelija auttaa riidan osapuolia löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun sen sijaan, että jotakuta rangaistaisiin tavalla tai toisella. Sovittelu on tarpeen, jos tavanomainen puheeksiottaminen työyhteisössä ei ole tuottanut tulosta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa päästään aktiiviseen sovitteluun, sitä vähemmän on tarvetta käyttää kantelu- ja varoitusprosesseja ja sitä nopeammin kaikkien energiaa vapautuu työn tekemiseen. Myös poissaolot ja inhimillinen kärsimys vähenevät. 

Sovitteluprosessi

Sovittelu etenee tietyn prosessin mukaisesti. Alkuinfon jälkeen sovittelija tapaa erikseen kutakin konfliktin osapuolta ja kuulee heitä. Yhteisessä sovittelutilanteessa sovittelija pitää huolta siitä, että kukin saa rauhassa kertoa oman näkökulmansa ja tukee kaikkia osapuolia oleellisen kuulemisessa ja tunteiden kohtaamisessa. Sovittelu antaa turvalliset puitteet puhua kiusallisista ja vaikeasti kohdattavista asioista riittävän avoimesti. 

Sovittelija ei tarjoa ratkaisuehdotuksia konfliktiin, vaan ratkaisun tuottavat sovittelun osapuolet yhdessä. Sovittelutilanteen tavoitteena on päättyä yhteisesti hyväksyttävän sopimuksen aikaan saamiseen. Sopimuksen toteutumista seurataan yhdellä tai useammalla seurantakäynnillä. 

 Sovittelussa syntyy

• oppimista, kasvua ja uuden keskustelu- ja ongelmanratkaisukulttuurin löytämistä
  
• oman osallistumisen merkityksen tunnistamista ja vahvistamista
  
• muiden näkemysten tunnistamista ja huomioonottamista
  
• inhimillisten piirteiden tunnistamista muissa ja itsessään
  
• aitoja kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksia
• korjaavia, eheyttäviä ja uutta luovia prosesseja.

Mitä sovittelu maksaa?

Sovittelun vaatima työmäärä ja sen myötä hinnoittelu vaihtelee tapauskohtaisesti. Minimissään sovittelu sisältää esihenkilöiden/sovittelun tilaajan haastattelun, alkuinfon ja osapuolten erilliskuulemiset (yhteensä noin 4-8 tuntia riippuen mm. esihenkilöiden ja osapuolten määrästä) sekä varsinaisen sovittelutilanteen (noin 2-6 tuntia) ja seurantatapaamisen (noin 1-2 tuntia). 

Työyhteisösovittelusta toimintatapana voit lukea lisää esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen ja Suomen Sovittelufoorumin sivuilta.